Onko punaviini hyväksi sydämelle?

Kaadat ruoan kanssa lasillisen punaviiniä ja ajattelet, että ainakin se on hyväksi sydämelle. Ehkä kuulit sen illallisella, luit sen vuosia sitten tai lääkäri sanoi joskus, että lasillinen päivässä on ihan ok. Se on yksi lohdullisimmista terveystarinoista, joita liikkuu.

Tässä kerrotaan, mistä ajatus tuli, miksi varhaiset tutkimukset osoittivat väärään suuntaan ja mitä tutkimus sanoo nyt.

Mistä ajatus tuli

Vuonna 1992 kaksi ranskalaista tutkijaa julkaisi The Lancet -lehdessä artikkelin ilmiöstä, joka alettiin tuntea ranskalaisena paradoksina. Ranskalaiset söivät paljon tyydyttynyttä rasvaa, mutta heistä harvempi kuoli sydäntautiin kuin monessa muussa maassa. Kirjoittajat arvelivat viinin olevan osa selitystä. He viittasivat tutkimuksiin, joissa ranskalaisella tasolla juominen, 20–30 grammaa alkoholia päivässä, liittyi pienempään sydäntautiriskiin, ja esittivät, että alkoholi teki verihiutaleista vähemmän tahmeita.

Suuret havainnoivat tutkimukset näyttivät olevan samaa mieltä. Kun tutkijat vertasivat alkoholin käyttöä sydäntautikuolemiin, kohtuujuojat pärjäsivät usein paremmin kuin ne, jotka eivät juoneet lainkaan.

Ongelma oli raittiissa

Vertailu riippuu siitä, kuka lasketaan raittiiksi, ja juuri siinä varhaiset tutkimukset menivät pieleen. Osa ihmisistä lopettaa juomisen, koska he ovat jo sairaita. Jos heidät lasketaan raittiiksi, raittiiden ryhmä näyttää sairaammalta, ja juominen näyttää suojaavan.

Brittiläinen tutkimus, jossa oli mukana 7 735 keski-ikäistä miestä, osoitti tämän jo vuonna 1988. Juomisen näennäinen hyöty näkyi vain miehillä, joilla oli jo sydämeen liittyvä sairaus tutkimuksen alkaessa. Kirjoittajat päättelivät, että aiemmat sairaudet ja sairaiden miesten siirtyminen raittiiden ryhmään tuottivat kuvion. Samassa tutkimuksessa 70 % raittiista osoittautui entisiksi juojiksi.

Kohtuujuojat olivat valmiiksi terveempiä

Toinen ongelma on, että kohtuujuojat eroavat raittiista monella muullakin tavalla kuin alkoholin osalta. Yhdysvaltalaisessa kyselyaineiston analyysissa tarkasteltiin 30 sydäntautiin liittyvää tekijää sosiaalisesta taustasta ja käyttäytymisestä terveydenhuollon saatavuuteen. Niistä 27 oli yleisempiä raittiilla.

UK Biobankin 371 463 osallistujaa kattanut tutkimus vuodelta 2022 löysi saman. Vähän ja kohtuullisesti juovien elintavat olivat kaiken kaikkiaan terveellisemmät, ja kun tämä otettiin huomioon, näennäinen sydänhyöty heikkeni. Sitten tutkijat käyttivät geneettistä tietoa, johon elintavat vaikuttavat vähemmän. Sillä menetelmällä alkoholi liittyi kaikilla määrillä suurempaan sydänriskiin. Lisäriski oli pieni vähäisellä käytöllä ja kasvoi jyrkästi juomisen lisääntyessä.

Mitä uudempi tutkimus sanoo

Vuonna 2023 julkaistu analyysi yhdisti 107 tutkimusta, joissa oli yhteensä yli 4,8 miljoonaa ihmistä. Kun tutkijat korjasivat sen, että entisiä juojia oli laskettu raittiiksi, ja ottivat huomioon heikommat tutkimusasetelmat, vähän juovien kuolemanriski ei ollut merkitsevästi pienempi kuin niiden, jotka eivät olleet koskaan juoneet. Riski kasvoi suuremmilla määrillä, ja naisilla se alkoi kasvaa pienemmillä määrillä kuin miehillä.

Yhdysvaltain sydänjärjestön American Heart Associationin tieteellinen kannanotto vuodelta 2025 on varovaisempi kuin vanhat otsikot. Se toteaa, että suurin osa tutkimuksesta on havainnoivaa ja altista vinoumille. Kun juomia on yksi tai kaksi päivässä, näyttö sepelvaltimotaudista ja aivohalvauksesta vaihtelee siitä, ettei lisäriskiä ole, mahdolliseen riskin pienenemiseen. Tämän määrän vaikutusta eteisvärinään ei tunneta. Runsaampi juominen, eli humalahakuinen juominen tai keskimäärin kolme juomaa tai enemmän päivässä, liittyi huonompiin lopputuloksiin kaikissa tutkituissa sydänsairauksissa. Kannanotto päättyy toteamukseen, että on yhä epäselvää, kuuluuko juominen terveellisiin elintapoihin.

Maailman terveysjärjestö WHO nostaa esiin asian, jonka sydäntutkimukset ohittavat. Vaikka joihinkin sydänsairauksiin olisikin pieni suojaava vaikutus, mikään tutkimus ei osoita, että se pienentäisi juovan ihmisen syöpäriskiä. WHO:n näkemyksen mukaan turvallista alkoholimäärää ei voida asettaa. Näistä riskeistä kerrotaan jutussa, joka käsittelee alkoholia, maksaa, sydäntä ja syöpäriskiä.

Entä resveratroli?

Resveratrolia, rypäleissä esiintyvää yhdistettä, tarjotaan usein syyksi sille, miksi juuri punaviinin pitäisi auttaa. Määrät kertovat muuta. Advances in Nutrition -lehden katsaus vuodelta 2016 listaa punaviinien resveratrolipitoisuudeksi noin 0,36–1,97 mg litrassa. Hoitoon ehdotetut määrät ovat satoja milligrammoja tai useita grammoja päivässä. Kun pitoisuus on noin 2 mg litrassa, gramman päiväannos vaatisi noin 500 litraa punaviiniä päivässä.

Katsauksessa laskettiin myös, mitä ranskalaiset juojat saivat viinistään: noin 0,2 mg resveratrolia päivässä, noin 5 000 kertaa vähemmän kuin gramman päiväannoksessa. Ja kun tutkijat seurasivat 783:a iäkästä aikuista Italian Chiantin alueella yhdeksän vuoden ajan, tavallisesta ruokavaliosta saatu resveratrolimäärä ei ollut yhteydessä sydäntautiin, syöpään, tulehdukseen eikä kuolleisuuteen.

Sydämen rytmi ja verenpaine

Kahdessa sydänongelmassa haitta näkyy jo pienillä määrillä, eikä punaviini ole poikkeus. Tutkimuksessa, jossa 107 845 eurooppalaista seurattiin noin 14 vuoden ajan, yksi 12 gramman juoma päivässä liittyi 16 % suurempaan eteisvärinän riskiin. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa syke on epäsäännöllinen. Yhteys oli samankaltainen eri alkoholijuomilla.

Australialainen koe testasi asiaa toisin päin. Siihen otettiin 140 säännöllisesti juovaa, joilla oli eteisvärinä, ja puolta heistä pyydettiin lopettamaan juominen. Kuuden kuukauden aikana rytmihäiriö palasi 53 %:lla raittiina pysyneistä ja 73 %:lla juomista jatkaneista, ja raittiina pysyneiden sydän oli vähemmän aikaa epäsäännöllisessä rytmissä.

Verenpaine noudattaa samaa kaavaa. Vuoden 2023 kohorttitutkimusten analyysissa systolinen paine nousi tasaisesti päivittäisen määrän mukana: noin 1,25 mmHg enemmän 12 grammalla päivässä ja 4,9 mmHg enemmän 48 grammalla, eikä kynnysarvosta näkynyt merkkejä. Hyvä uutinen toimii myös toiseen suuntaan. Kokeissa yli kaksi juomaa päivässä juoneiden verenpaine laski, kun he vähensivät juomistaan. Niillä, jotka joivat kuusi juomaa tai enemmän päivässä ja puolittivat määrän, systolinen paine laski noin 5,5 mmHg.

Mitä tämä tarkoittaa lasillesi

Jos juot punaviiniä, koska pidät siitä, se on sinun valintasi. Sydänterveyden sarakkeeseen se ei kuitenkaan kuulu. American Heart Association ohjaa lääkäreitä katsomaan muita tapoja: säännöllistä liikuntaa, tupakan välttämistä ja terveen painon ylläpitämistä.

Jos sinulla on jo korkea verenpaine tai eteisvärinä, juomisen vähentämisellä on takanaan näyttöä kokeista, ja siitä kannattaa puhua lääkärin kanssa. Kotona kaadettu lasillinen on myös usein isompi kuin luulet, joten on hyvä tietää, mikä on yksi alkoholiannos.

Jos päätät vähentää, kaikkea ei tarvitse lopettaa kerralla. Jos juot paljon joka päivä, juomisen äkillinen lopettaminen voi olla vaarallista. Puhu ensin lääkärin kanssa.